tiistai 25. elokuuta 2015

Perusmeininkiä

Hiukkasen on ollut kirjoittelussa taukoa, tätiä on viety taas nin että hippulat vinkuu. Ei siis hevoset vaan tää elämä. On käyty Särkänniemi ja Linnanmäki ja hallituksen kokous ja vaikka mitä. Hevosia treenattu ja taloa maalattu. Kannattaa jättää kaikki kesän viimeiselle kahdelle viikolle.




Toissapäivänä ratsastin Tepalla kentällä ja se oli tosi hyvä. Muuten ollaan löysäilty maastossa keskenään ja naapurin heppojen kaverina. Tepa on suosittu maastokamu, se kun ei pelkää mitään. 

Lissukin oli Tepan mukana 8km lenkillä kun Susanna lupasi lähteä mukaan ja hienostihan se sujui. Autokin tuli vastaan ja nähtiin jopa ihmisiä, voi valtava.

Bocu on treenaillut lähinnä lammessa. Veden laskettua siinä pääsee kiertämään kävellen n. 8m ympyrää, joka on mukavaa treeniä näin helteillä.








lauantai 15. elokuuta 2015

Löysiä päiviä

Perjantaina tein molempien hevosten kanssa ohjasajoa kentällä, koska kranion jälkeen pitäisi seuraava päivä päästä helpommalla. Molemmat hevoset olivat kranion jäljiltä ihan omia itsejään eikä suurempaa kompurointia ainakaan ollut havaittavissa.


Menin ensin Lissun kanssa, aloitettiin ihan vaan kiertämällä kenttää ja tekemällä muutamia pysähdyksiä. Sitten tehtiin päätyihin isot ympyrät, vaihdettiin suuntaa ja sama toiseen suuntaan. Kokeilin tehdä myös ratsastuskoulublogista jo selästäkäsin kokeilemaani harjoitusta, jossa tehtiin pitkän sivun lopussa iso voltti ja perään täyskaarto. Ja sama toisessa päässä. Sekin sujui oikein hienosti. Lopuksi mentiin ravia ympyrällä molempiin suuntiin niin, että ulko-ohja tuli käteen Lissun takapuolen ympäri. Mietin ensin, että mitähän se siitä mahtaa tykätä kun muutenkin säikkyy välillä kosketusta, mutta yllättäen se ei haitannut neitiä yhtään.


Tepan kanssa tehtiin samoja juttuja, se oli hieman hätäinen ja ihmeissään että mitä hittoa tässä nyt oikein tehdään, mutta hyvin saatiin harjoitukset tehtyä. Lopuksi juoksutin sitä ihan normaalisti liinassa molempiin suuntiin.

Bocu piti vapaapäivää, mutta sai jotain omia hepuleitaan ja kirmaili tarhassa sinne tänne ja esitti melkoista liitoravia aidan vierustaa pitkin. Sitten se sai villittyä Lissunkin mukaan riehumaan ja mä jo mietin, että noinkohan saa soitella kengittäjää lyömään irtokenkää, mutta onneksi monot pysyivät jalassa.


Lauantaina ratsastin ensin Lissun, mentiin aika kevyesti testaillen mikä on olotila. Kävely oli rentoa ja myös ohjastuntumalla askel pysyi yhtä pitkänä kuin löysin ohjin. Ravissa oli enemmän hakemista kuin normaalisti, tasapaino oli hiukan hukassa ja sitä Lissu mielellään korjaa lisäämällä vauhtia. Pidettiin tehtävät helppoina ja mentiin ravia isolla ympyrällä.

Tepan kanssa oli hiukan sama fiilis. Menin lampaankarvasatulalla, koska sillä tuntee hevosen liikkeet paljon paremmin. Tehtiin käynnissä ympyröitä ja pohkeenväistöä, joka alkaa muuten pikkuhiljaa onnistua paremmin ja paremmin. Ravissa tehtiin siirtymisiä käyntiin ja loivaa kiemurauraa, semmoinen lievä hortoilun tunnelma siinä kyllä oli.

Yhteenvetona voisi todeta että kuten Suvi etukäteen kertoikin, kranion jäljiltä voi tuntua muutamana päivänä että tasapaino on hieman hukassa. Molemmat hevoset kun ovat vinoja ja korjaavia toimenpiteitä on tehty, niin voihan siinä toki ollakin vähän sukat sekaisin.

perjantai 14. elokuuta 2015

Kraniohoito koko poppoolle

Meidän koko lauma hoidettiin eilen torstaina kranio-sakraalihoidolla. Olen kuullut ja lukenut aiheesta paljon positiivista joten ajattelin kokeilla hoitoa meidänkin heppoihin. Kaikki kolme ovat kovin erilaisia ja niillä on hyvin erilainen historia, josta johtuen jokaisella on omat ongelmakohtansa.
Otin yhteyttä Tmi Pure Heartin Suvi Suur-Inkeroiseen ja sovittiin aika näin meikäläisen loman ajalle. Suvi tekee kraniota vielä toistaiseksi opiskelijahinnalla, joten kustannuskaan ei ollut suuri.

Lyhyt määritelmä kranio-sakraalihoidosta Pure Heartin sivulta:
"Hoidolla pyritään vapauttamaan jännityksiä tuki- ja liikuntaelinsysteemistä, joka vaikuttaa kudosten avulla ja johdosta koko kehoon. Kranio-sakraalihoito on selkäydinnesteenkiertoon perustuva hoito, jonka ote on hyvin kevyt.

Hoitoon ei kuulu fyysinen luiden tai kudosten manipulointi.
Kranio-sakraalihoidolla voidaan vaikuttaa mm:
- Hermojärjestelmään ja aivonestekiertoon
- Imunestekiertoon, immuunijärjestelmään
ja verenkiertoon
- Lihaksiin sekä fascioihin (kalvoihin)
- Eläimen tasapainoiseen liikkumiseen
- Umpieritysjärjestelmään ja ruuansulatukseen
- Akuutteja ja kroonisia häiriötilojasekä
käytösongelmia
(lähde. Tampereen kraniokoulu)"

Kaikista hevosista huomasi selkeästi, että jotain tapahtuu, koska kraniossa otteet ovat pehmeitä ja pitkälti paikallaan olevia ja silti koko kolmikko kiemurteli kuin niillä olisi ollut muurahaisia kalsareissa. Massutettiin suulla, haukoteltiin, kuovittiin ja nosteltiin koipia muuten.


Lissu pääsi ekana käsittelyyn ja ongelmakohtia löytyi kaulasta, etupäästä muutenkin sekä ristiselästä. Yllätyksenä ei tullut mikään niistä, sillä ratsastaessa Lissu menee jäykäksi kaulastaan jos tehdään jotain ei-kivaa ja se hermostuu. Etupää on ollut tönkkö koko ajan, käynti ohjastuntumalla on ollut haasteellista alusta asti ja sen kanssa tehdään edelleen paljon töitä. Ja sinne taaksehan tämä kaikki myös vaikuttaa.



Lissun jälkeen oli Tepan vuoro, sillä oli sanomista myös sekä etu-että takapäässä ja vähän päässäkin. Kuitenkaan selkeitä lihasjumeja ei kuulemma löytynyt, eli kaveri on vaan niin vino että suoristelussa menee aikaa.
Tepa on yleensä käytävällä seistessään kuin liimaantunut lattiaan, eväkään ei värähdä kun se torkkuu paikallaan. Nyt se vääntyili ja kääntyili, nosti takajalkaa mahan alle jne. Karsinaan päästyään se pissasi pitkään ja hartaasti ja myös paskoi itsensä varmaan tyhjäksi asti.


Bocu riiviöi kaikista eniten, mikä nyt ei oikeastaan tullut yllätyksenä, se käveli ja hyöri ja pyöritteli päätään, kuopi lattiaa raivostuttamiseen asti jne. Silläkin oli jäykkyyksiä peräpäässä ja ylhäällä niskassa. Varmaan kuluma kun aina pitää päätä ruuvata niin kauan että riimu irtoaa. Käsittelyn loputtua kun vein sitä tarhaan, siltä lumpsahti ensin etujalka pois alta aivan kuin se olisi astunut tyhjään ja muutaman askeleen päästä toinen takanen teki saman tempun. Poni katsoi mua aivan hämmennyksissään, että voitko lakata kampittelemasta. Tästä Suvi oli kyllä varoittanutkin, että jumien auetessa saattaa liikkumisessa näkyä hassuja juttuja muutamana päivänä.

Käsittelyä seuraavan päivän liikunta pitäisi olla kevyttä ja vielä sitä seuraavanakin taidan ottaa varovasti. Jännä seurata onko mitään selkeää muutosta nähtävissä/tunnettavissa.

torstai 13. elokuuta 2015

Lomaviikon kiireitä

Viikonlopun kisahumun jälkeen alkoivat lomakiireet. Luulisi, että lomalla olis aikaa heppailla rauhassa ja niin eespäin, mutta eihän se niin mene. Rästihommia oli listassa vaikka kuinka, joten hevoset on liikutettu vähän silleen vasemmalla kädellä, Lissu polkaisi kengänkin irti niin sen kohdalla ei sitäkään vähää. Mutta loimet on pesty!
Mentiin me Lissun kanssa sentään tiistaina ohjasajoa kentällä, joka sujui muuten hienosti! Tehtiin kahdeksikkoa, voltteja, ympyröitä ja ties mitä. 
SM-kisoissa jaettiin biothane-materiaalista tehdyt juoksutusliinat kaikille toimihenkilöille ja koska Einellä ei ole hevosia, hän antoi omansa minulle. Ja niistä tuli loistavat ohjasajo-ohjat.



Tepan kanssa on yritetty harrastaa jotain joka päivä, vähintäänkin juoksutusta. Eilen, eli keskiviikkona mentiin 8km maastolenkki, seuraksi saatiin Kaija ja Leo. Alkumatkasta on pari kilometriä metsäpolkua ja vuoron perään pojat kompuroivat samoihin kiviin ja kantoihin, kyllä oli ratsastajilla vatsat hellinä. Illemmalla saapui vielä kengittäjä Lissua laittamaan ja nyt on taas kalusto käyttökunnossa.



Tänään koko poppoolla on ohjelmassa kranio-sakraalihoito, josta enemmän sitten tuonnempana.

tiistai 11. elokuuta 2015

Matkaratsastuksen SM-kisat 2015 Lieto

Tänä vuonna SM-kisat järjesti MaJaTalli Liedossa. Rohkea veto järjestää yksien aiempien kisojen kokemuksella SM-kisat, mutta kaikki sujui hyvin ja pieniin yllättäviin tilanteisiin saatiin ratkaisu nopeasti. Puitteisiin oli panostettu kovasti ja palkinnot olivat hienot.
Aamulla klo 5
Olin itse paikalla 2-tuomarin ominaisuudessa, ensimmäiset kisani oikeana tuomarina. TPJ Eine tuli nappaamaan minut kyytiin 4:30, ihan kiva kesäloman aloituspäivän herätysaika. Perillä oltiin viiden pintaan ja kävelimme alueen läpi katselemassa mistä löytyy mitäkin. Vaikka tilaa oli normaalin harrastetallin verran, oli huoltoalueet ja ell-tarkastus saatu mukavasti lähekkäin ja merkitty selkeästi. 


SM-luokan huoltoalue, taustalla ell-tarkastus
Taustalla kanslia/kanttiini, etualalla nälkäisiä toimihenkilöitä
Olimme seuraamassa hevostarkastuksia ja SM-luokan startin lähestyessä lähdin Kaija mukanani ajamaan reitillä olevalle alikulkusillalle valvomaan ratsukoiden kulkua. Muissa luokissa oli sallittua käyttää avustajaa sillan alitukseen, mutta SM-luokan osallistujien piti selvitä siitä ilman ulkopuolisia apuja. Ratsun selästä alas tuleminen ja taluttaminen on toki sallittua, joten en uskonut että mitään ongelmia tulee kenellekkään. Eikä sitten kyllä tullutkaan, kaikki ratsukot sujahtivat alikulusta sen kummempia ihmettelemättä.


Ratsukot menossa alikulusta
Ratsukoita viimeisellä suoralla
Päivä kului nopsaan, valvoin reitille lähteviä ratsukoita, tauolle saapuvia ratsukoita ja eläinlääkärin tarkastusta. Päivä oli kuuma, mutta hevoset hyvin huollettuina pääsivät hyvin läpi tarkastuksista. Toki pitkillä matkoilla tulee keskeytyksiä aina, se kuuluu lajin luonteeseen. Yksi ratsukko SM-luokasta ratsasti yhdestä risteyksestä harhaan, mutta onneksi ratsukoilla oli käytössä seurantalaitteet, joten näimme kartalta missä ratsukko kulkee ja valmentaja neuvoi hänet puhelimitse oikealle reitille. Kyllä tekniikka vaan on hyvä juttu!


Lähtölinjalla
Ell tarkastus: juoksutus. Hyvin nousee jalka molemmilla
Päivän päätteeksi saatiin palkita mitalikolmikko ja monta muuta hienon suorituksen tehnyttä ratsukkoa.
SM-luokan tulokset:
1. Ines Beilmann-Lehtonen - Vandah El Aryes 5:18:12 18,6 km/h
2. Emma Siuvo - El Sahram 5:47:09 17,0 km/h
3. Kari Kärkkäinen - Princzis SE ox 6:12:58 15,8 km/h
Voittajaa onnittelemassa


keskiviikko 5. elokuuta 2015

Ukkosta pelkäävä hevonen ja muita oivalluksia

Lauantaina käytiin 6km käyntimaasto, Susanna oli Tepan kanssa vetohevosena ja Lissu kipitteli kiltisti perässä. Yhden talon pihalla oli rouva kukkapuskassa ja se aiheutti ylimääräisiä väristyksiä, mutta hetken toljottelun jälkeen päästiin jatkamaan matkaa. Metsäpolut ovat ikävä kyllä tosi pehmeitä, pelkäsin että joku kenkä jää sille tielleen, mutta ei onneksi sentään.



Sunnuntaina meinasi aika loppua taas päivästä kesken, joten otin Lissun ihan talutettuna mukaan Bocun ja Millan maastolenkille. Käytiin n. 4km lenkki joka meni ihan rauhaksiin, paitsi molempien piti oikein erikseen pelästyä mustikoita poimivaa naapurin setää. Selkeästi Lissu ei ole mikään kivien/postilaatikkojen kyylääjä, vaan äänet ja epämääräisesti liikkuvat asiat ovat se pelottava juttu.



Tepan kanssa menin kentällä, jotenkin tekemisen meininki puuttui ratsastajalta joten mentiin maapuomia käynnissä, ravissa ja pari kertaa laukassakin. Kokeilin Tepalle omppu-pelhameita, joilla se meni ihan mukavasti. En oikein tykkää pessoasta, joka nyt vaihtuukin pelhamiin. Koko ratsastus toimitettiin vesisateessa, joka alkoi selkään noustessa ja loppui loppukäynteihin. Toki myös jyrisi ja salamoi ja tulipa huomattua Lissusta uusi ulottuvuus: neiti pelkää ukkosta. Lissu seisoi tarhan portilla ja kun ensimmäisen kerran jyrähti kunnolla, se ryntäsi aaaaapuuaaa! -tyylillä katokseen niin nopeasti että luulin sen tupsahtavan peräseinästä läpi. Sieltä se sitten kuikuili jyrinän välissä että vieläkö Tepa kiertää kenttää.




lauantai 1. elokuuta 2015

Murheita vedestä, sekä juodusta että taivaalta tippuneesta

Keskiviikkona ratsastin Tepalla kentällä ja tällä kertaa meni tosi hyvin. Käynnissä tehtiin siirtymisiä ja ravissa myös isolla ympyrällä. Ravi pysyi tosi rauhallisena ja Tepa taipui hyvin, lampaankarvasatulallakin oli mukava istua kyydissä.



Torstain ja perjantain liikutukset hoituivat Susannan toimesta, joten voin itse keskittyä muihin hommiin, kuten heinien hakuun, turpeen hankkimiseen ja yleiseen murehtimiseen.
Männä kesänä kun on ollut melko vetiset kelit, niin tilanne on se, että turpeen toimittajalla ei ole turvetta ja heinäntoimittajan heinät on edelleen pellossa. Kymmenen palloa hällä on mulle vielä varastossa viimevuotista heinää. 
Soittelurumban jälkeen turvekuorma on tulossa näinä päivinä ja mahdollinen heinäntoimittajakin on löytynyt. Tosin tarjolla on esikuivattua, joka ei tahdo säilyä loppuun asti syömäkelpoisena kolmen hevosen kulutuksella ja haaskoon menee melkoinen määrä, ainakin aiemmilla kerroilla näin on käynyt. Suunnitelmissa on hakea ensin yksi paali testiin ja katsoa miten käy.