lauantai 30. huhtikuuta 2016

Lapuan reissu 22.-24.4.

Tänä viikonloppuna oli luvassa starttikurssin ja matkaratsastuskilpailuiden järjestäminen yhteistyössä Perämettän Puskaratsastajien kanssa Lapuan Tiistenjoella. Kaija ja Minna olivat samassa paikassa jo vuosi sitten järjestämässä starttikurssin ja matkaratsastusharjoituksen ja silloin oli jo suunniteltu että jatkoa seuraa.



 Lauantaiaamuna pakkasin kamat kasaan ja Toni vei minut Kaijalle, josta Minna nappasi meidät kamoinemme kyytiin. Elisa poimittiin Hämeenlinnasta ja aloimme köröttelemään kohti Lapuaa. Matka meni mukavasti ja juttua riitti.
Perillä Tiistenjoella olimme iltapäivän puolella ja aloimme järjestelemään kisakeskusta ja valmistelemaan starttikurssia. Kisakeskus oli Maneesi Pilvilinnassa, saatiin mukavasti eläinlääkärintarkastus maneesiin ja toimistotilakin löytyi kansliaa varten.
Kun Minna sai starttikurssin pidettyä, lähdimme pitserian kautta majapaikkaamme Gasthaus Tiituun, joka oli maatilamajoitus liki Lapuan keskustaa. Meille oli varattu mukava neljän hengen huone, jossa pitsan ja muutaman sidukan jälkeen uni tuli nopsasti silmään.



Sunnuntaiaamuna lähdimme kisapaikalle seitsemän maissa, siellä olikin jo reipas talkooporukka taas vauhdissa. Olin kisojen TPJ eli tuomariston puheenjohtaja ja koska meillä oli tällä kertaa mukana aivan uusi eläinlääkäri, vietin lähes koko päivän eläinlääkärintarkastuspisteellä. Alkuun käytiin läpi hevosten tarkastuksessa tehtävät asiat, protokolla hylkäämistilanteessa jne. Hevosia saapui tarkastukseen hiljalleen ja kaikki sujui jouhevasti. Koko porukasta vain yksi hevonen ei saanut lähtölupaa.
Poisjääntien vuoksi pisimmässä luokassa oli vain yksi osallistuja, mutta hyvä että edes yksi jotta saatiin harjoitella myös taukotarkastus.


Lopputarkastukset sujuivat hyvin ja vain yksi hevonen hylättiin ontumisen takia. Palkintojenjaossa paljon iloisia naamoja, toivottavasti tavataan ensi vuonna uudestaan. 



 

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Kaupat tehty

Eipä osannut tämä täti kuvitellakaan millainen kiinnostus voi pientä suomi-ukkoa kohtaan herätä. Viestejä kilahteli kaikilla mahdollisilla yhteydenottotavoilla niin, etten meinannut ehtiä kaikkiin edes vastaamaan. 
Kokeilijoitakin kävi useampia heti ensimmäisestä ilmoituspäivästä lähtien ja melkein heti löytyi se hyvä paikka Tepalle. Tepa jää tähän lähistölle, joten on mukavaa kun sitä pääsee halutessaan moikkaamaan.
Kirjoitin myynti-ilmoitukseenkin viestin, että Tepa on löytänyt uuden ihmisensä, jotta kaikki kiinnostuneet olisivat saaneet tiedon, mutta tuon FB-ryhmän ylläpitäjä poisti ilmoituksen melkein heti, joten kaikille ei varmaan tieto ehtinyt.


sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Syntyjä syviä.

Olen tässä puolen vuoden sairastelun aikana tuntenut kovasti syyllisyyttä siitä etten ole jaksanut tai pystynyt liikuttamaan hevosia niin paljon kuin niitä olisi pitänyt. Nyt mennään jatkuvalla kipulääkityksellä ja olen taas voinut ratsastaa mutta jaksaminen ei meinaa riittää. Tekemisestä on tullut pakkopullaa ja tekemättä jättäminen ahdistaa.


Perhepalaverin jälkeen tulin siihen tulokseen, että tilannetta helpotetaan sillä että kirjaillaan Tepasta myynti-ilmoitus ja etsitään sille uusi aktiivinen koti jonka se ansaitsee. Terve ja huippukiltti hevonen parhaassa iässä menee hukkaan seisoessaan tarhassa.

Lissu jää pihaan ainakin näillä näkymin, yhden hevosen liikuttamisesta vielä selviän ja se on vasta 8-vuotias joten se voi vaikka pihassa seisoskellakin jos liikutuksesta pitää pitää taukoa.

Jatkoon mietin eri mahdollisuuksia, pitääkö yksi karsina tyhjänä vai ottaisiko vuokralaisen. Kolmas vaihtoehto olisi hommata siihen tamma, jonka astuttaisi Vilskeellä. Terveydentila ja perhe liputtaisi tyhjän karsinan puolesta kuten myös järki, mutta saapa nähdä.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Hevoset 2016 messut Tampereella

Olin ajatellut jättää tämän vuoden messut väliin sairasteluni takia, mutta kun Laura ilmoitti Vilskeen esiintyvän orikavalkadissa niin olihan sinne sitten toki lähdettävä.
Laitoin Lauralle viestiä, että paikalla ollaan jos apukäsiä tarvitaan ja kuulemma tarvittiin smurffihattu. Esityksen teema oli siis smurffit, joten ei muuta kuin ompelukone laulamaan.



 Lauantaina olimme perillä kahden maissa joten aikaa kiertelyynkin oli runsaasti ennen esitystä. Avustajaksi lupautunut Katja oli niksahtanut selästään jumiin yön aikana, joten meille Tonin kanssa oli luvassa oikeasti avustushommia.

Messuilla oli väkeä aivan jumalattomasti ja tungos oli melkoinen joka ständillä. Oma olo ei ollut edelleenkään kovin hyvä, joten en jaksanut paneutua tavaroiden hypistelyyn lainkaan normaaliin tapaan ja lopulta en sitten ostanut koko reissulta muuta kuin pehmiksen.

Susannan bongasin Hevosopiston ständiltä ja käteen sain liput Finnderbyyn, hieno juttu!
Jostain käsittämättömästä syystä isäntä kiinnostui esillä olevista trailereista ja jouduin taluttamaan hänet jäähtymään kaljapubiin ennen kuin hän olisi tehnyt kaupat uudesta trailerista. Siis Toni, jonka mielestä meidän Umeå vm. -89 on ihan hyvä eikä uutta tarvita.


Laura ja Vilske löysivät myös perille ja menimme trailerialueelle sovittamaan smurffihattua Lauran kypärään ja puunaamaan Vilskettä esiintymiskuntoon. Verryttelykenttä oli varmaan 20x40m ja siinä verkkasi kymmenkunta oria kerrallaan, ilmassa leijuvan testosteronin pystyi melkein tuntemaan mutta kaikki käyttäytyivät oikein mallikkaasti.




Esityksessä Vilskeen parina oli pienhevosori Tussarin Luonto ja esityksen nimi oli Pieni koko, suuri ego. Ensin ratsukot esittivät hiukan kouluratsastusta yhdessä jonka jälkeen Vilske hyppäsi kahta estettä, joista jälkimmäistä nostettiin metrikympistä 130cm asti. Kyllä siinä taas kasvattajalla housut tutisi katsellessa.