maanantai 30. heinäkuuta 2018

Hellettä piisaa, helpotusta viilennyssumuttimella (video)

Tuskallisen helteilyn jatkuessa aina vaan aloin kiikuttaa hevosia päivällä sisään jäähtymään. Kengittäjäkin kävi, eipä käy kateeksi nuo hommat tällä helteellä.
Facebookin Talliniksit-ryhmässä Kaisu oli viritellyt hevosilleen samanlaisen viilennyssumuttimen kuin etelän lomakohteissa käytetään esim. ravintoloiden terasseilla.

Pikaisella googletuksella löysin saman vimpaimen Raision Bauhausista ja n. vuorokauden kinuamisen ja maanittelun jälkeen kipaisimme sellaisen noutamassa isännän kanssa. Hintaa letkunpätkälle tuli 44,90€. Meillä on valmiina vesipiste hevosten aidassa kiinni, joten järjestelmä liitettiin siihen pikaliittimellä.


Ensin kokeiltiin virittää letku lankkuun tarhojen porttien yläpuolelle, mutta siinä menee sumua hukkaan melko paljon jos tulee pienikin tuulenvire. Seuraavana aamuna rakentelimme version 2 kolmion muotoon ja hevoset nököttivät tyytyväisenä sumussa koko päivän vaikka yleensä menevät syömisen jälkeen katoksiinsa varjoon.
Totuttaminenkin meni helposti, heitettiin heinät suihkun alle niin se oli oikeastaan siinä sitten.  

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Kesäkuulumisia

Pitkän hiljaisuuden jälkeen pitäisi kirjoitella myös hevosten kuulumisia. Pitkin kevättä ja alkukesää napsin kuviakin touhuiluista mutta ei ollut muka aikaa kirjoitella.


Saatuani jollain tasolla toimivan lääkityksen fibromyalgiaani (sekä Kirsin potkiessa meikäläistä persiille) tammojen kanssa päästiin aika mukavaankin vauhtiin treenailussa, tosin vain tietä pitkin laiskuuksissamme. Alkukesän helteillä tuli harjoiteltua paljon myös lammessa lutraamista, vihdoinkin Lissulle sopi mennä veteen ratsastaja selässä eikä aina niin että joudun vetämään sen perässäni. Hilima suhtautuu hommaan paljon epäileväisemmin, etujalat voi kastaa jotta ylttyy vesiheiniin mutta takajalat pysyvät rannalla mahdollisen hukkumisen estämiseksi.



Hiliman varsotusprojekti jäi viime kesänä tyngäksi johtuen omasta sairastelustani, mutta tänä vuonna hommaan ryhdyttiin astetta vakavammalla asenteella ja kesäkuun lopulla poikettiin Ypäjän hevossairaalalla kiimakontrollissa ja Hilima reissasi heti seuraavana päivänä Vihtiin Vilskeen luokse.
Homma menikin sitten ihan lortosteluksi, 8 päivän aikana Vilske astui Hiliman 4 kertaa ja ilmeisesti vieläkin olisi maittanut, mutta tulehdusriskin takia ajateltiin että nyt saa jyystäminen jo loppua. 


19.7 oli kalenterissa uusi reissu Ypäjälle, jossa ultrassa näkyi pikkuinen rakkula. Vuorokausia kasassa suunnilleen 13, eli voisi vastata kyllä osumaa. Vielä tarvittiin uusi reissu jotta saadaan varmempaa tietoa tai ainakin komennus uuteen astutusreissuun.




Tänään käytiin sitten aamusella vielä pyörähtämässä Ypäjällä ja varsa siellä hiliman mahssa tosiaan kasvaa :) Alkio oli hieman oudon mallinen, soikea, joten käydään vielä kertaalleen varmuuden vuoksi tarkistuttamassa ettei siellä ole kaksosia jotka olisivat niin lähekkäin että näyttävät yhdeltä alkiolta.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Nordic-Baltic Championships Jämsä 15.-17.6

Tänä vuonna oli Suomen vuoro järjestää NBCH-kisat ja ne otti järjestettäväkseen Riemuratsukot, paikkana Morva Jämsänkoskella. Ilmoittautuneita oli Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Kansalliset luokat mukaan luettuna yli 60 hevosta, melkoinen määrä suomen mittakaavassa siis.
 
Kuva: Salla Kuikka

Alunperin meitä oli tarkoitus lähteä apukäsiksi kolme henkilöä, mutta erinäisten esteiden jälkeen ajelin Jämsään yksikseni perjantaina aamupäivästä. 
Tehtävästäni tiesin sen verran että kansliaan ollaan menossa, KV-luokkien osalta paikalla oli erillinen automaattinen tulospalvelu jolle piti pitää backuppia sekä kansallisten luokkien tulospalvelu kokonaisuudessaan.
 
Tallialueella vahtina.

Pääsin perille tallialueena toimivalle Lampisten tilalle puolilta päivin ja kansliassa oli jo jonoksi asti ilmoittautuvia. Avustelin siinä kolmantena pyöränä, välissä poikettiin hiukan tulostinkaupoilla ja taas päivystettiin kansliassa kunnes hevostarkastukset alkoivat klo 16. Sinne sain pestin numeronpiirtäjäksi tarkastettujen hevosten kankkuihin, samalla oli kiva seurata tarkastusten kulkua. 
Ikävä kyllä muutama suomalaisratsukko ei saanut lähtölupaa josta seurasikin melkoinen polemiikki myöhemmin SM-kisastatuksen tiimoilta.
Tarkastusten loputtua olin vielä hetken tallialueella valvojana jonka jälkeen ajelin kisakeskukseen Morvaan laittamaan kansliaa kuntoon. Majatalo Morvan pihapiiri on todella kaunis ja sopi hyvin kisakeskukseksi, tilaa oli hyvin huoltoalueelle ja hevostarkastus oli kauniilla nurmikentällä. Kansliatilana toimi kellarikerroksen autotalli jossa oli mukavasti tilaa eikä lämpökään noussut hikiseksi päivän aikana.
Auttelin vielä doping- ja hoitokarsinoiden fiksaamisessa ulkomaisen eläinlääkärin toiveiden mukaiseksi ja lopulta kello näytti puoltayötä kun ajelin majoituspaikkaani Lampisille.
 
Lähtöä odotellessa kukonlaulun aikaan.

Aamulla herätys oli klo 5 ja aluksi menin avustamaan seuranta-ja ajanottolaitteiden toimittamisessa ratsukoille. Ilma oli onneksi kaunis ja aurinkoinen, ensimmäinen luokka starttasi klo 06:00 ja seuraavat siitä puolen tunnin välein.
Seuraavaksi ajelin Morvaan ja pyöräytettiin kanslia käyntiin. Sain kavereita kaksin kappalein, joten homma oli mukavasti hallussa. Lisähommaksi saimme hoitaa palkintojen (arvo yli 9000€, huikeaa!) jakamisen luokittain valmiiksi. Onneksi Börjes oli lahjoittanut isoja kasseja jotka laitettiin jonoon osallistujamäärän mukaan luokittain ja vähennettiin sitten lukumäärää hylättyjen mukaan pitkin päivää. 
 
Huoltoalue Morvassa.

Jämsän reitit ovat tunnetusti suurilla korkeuseroilla varustetut, itseä pelotti jo autollakin ajaa niitä mäkiä :D. Tähän lisättynä kuuma kesäkeli näkyi kyllä tilastoissa, hylättyjä tuli melko paljon. Senioreiden PM-luokassa kaksi Norjan ratsukkoa pelasi upporikasta tai rutiköyhää tulemalla maaliin todella reippaasti mutta valitettavasti molemmat hylättiin lopputarkastuksessa. Lopulta luokkia alkoi tulemaan valmiiksi ja palkintojenjaot totetutettiin niin, että kolme parasta palkittiin ruusukkein ja PM-luokat sitten kokonaisuudessaan ennen iltajuhlan alkua.
Mieltä lämmitti myös kovasti 69-vuotiaan Ritva Lampisen eli Mummelin hyväksytty suoritus 80km matkalla, jota hän ratsasti pojantyttärensä kanssa.
 
Norjalla oli tiimihenki kohdillaan :) Kuva: Salla Kuikka


Ruotsin tiimivärejä. Kuva: Salla Kuikka

SM-luokkien palkinta taas meni aivan farssiksi. Yleisissä kilpailusäännöissä lukee, että SM-tittelistä voidaan kilpailla jos kilpailuun osallistuu minimissään 5 ratsukkoa, muussa tapauksessa kilpaillaan lajimestaruudesta. Tänä vuonna oltiin erittäin iloisia että sekä senioreille että junioreille pystyttiin järjestämään omat luokkansa koska molempiin oli 5 osallistujaa.
Suomen kilpailusäännöissä ei määritellä milloin kilpailu on alkanut, mutta lajisäännöissä lukee että mikäli ratkaisua ei löydy lajisäännöistä, se voidaan katsoa FEI-säännöistä. FEI-säännöissä lukee että kilpailu alkaa tuntia ennen ensimmäistä hevostarkastusta, eli kaikki hevostarkastukseen osallistuvat ovat osallistuneet kilpailuun vaikka tulisivat hylätyksi lähtötarkastuksessa.
Näillä tiedoilla luulimme kaikki että homma on kunnossa vaikka kummastakin luokasta yksi ratsukko hylättiin alkutarkastuksessa. Asia oli vielä tarkistettu liitosta josta tuli varmistus, että näin on juu.
Jostain syystä kilpailun steward otti asiakseen alkaa muuttamaan tätä asiaa, koska hänen mielestään tässä tilanteessa piti kilpailla lajimestaruudesta. Hän alkoi itse soittelemaan liittoon (lauantaina!!) ja sai lopulta muutettua liiton kannan vaikka TPJ yrittikin asiaa myös sinnepäin selittää.
Junioreiden voittaja oli tullut jo maaliin ja kuulutettu suomenmestariksi ja vähän myöhemmin kerrottiinkin että eipäskun oletkin lajimestari. Mielestäni tämä oli melkoinen pohjanoteeraus tältä stewardilta ja liitolta. 
 
Palkintojenjako NBCH CEI**120km. Kuva: Salla Kuikka

Kilpailun loputtua oli PM-luokkien ja joukkuekilpailujen palkintojenjako sekä iltajuhla. Paikalla oli kiva orkesteri soittamassa musiikkia ja illallinen syötiin seisovasta pöydästä. Ruoka oli kertakaikkisen hyvää kuten myös tunnelma, suuri osa väestä oli vanhoja tuttuja keskenään ja muutenkin matkaratsastusväki on ns. "yhtä perhettä" yli rajojen.
Maha pinkeänä ajelin loppuillasta taas Lampisille nukkumaan ja aamusella suuntasin hyvissä ajoin kohti kotia.

Lopulliset tulokset KV-luokkien osalta löytyvät täältä ja kansallisten luokkien tulokset Kipasta. Lisää kuvia: Salla Kuikka
PM ja samalla SM-kultaa CEI**120-luokassa voitti Ines Beilmann hevosella Local Sunshine,  junnujen 80km PM-kultaa Norjan Sofie Dahl Larsen hevosella Al Samah. Senioreiden joukkuekulta meni Ruotsiin Suomen ollessa kolmas ja junioreiden Norjaan Suomen ollessa neljäs.