Murheita vedestä, sekä juodusta että taivaalta tippuneesta

Keskiviikkona ratsastin Tepalla kentällä ja tällä kertaa meni tosi hyvin. Käynnissä tehtiin siirtymisiä ja ravissa myös isolla ympyrällä. Ravi pysyi tosi rauhallisena ja Tepa taipui hyvin, lampaankarvasatulallakin oli mukava istua kyydissä.

Torstain ja perjantain liikutukset hoituivat Susannan toimesta, joten voin itse keskittyä muihin hommiin, kuten heinien hakuun, turpeen hankkimiseen ja yleiseen murehtimiseen.
Männä kesänä kun on ollut melko vetiset kelit, niin tilanne on se, että turpeen toimittajalla ei ole turvetta ja heinäntoimittajan heinät on edelleen pellossa. Kymmenen palloa hällä on mulle vielä varastossa viimevuotista heinää. 
Soittelurumban jälkeen turvekuorma on tulossa näinä päivinä ja mahdollinen heinäntoimittajakin on löytynyt. Tosin tarjolla on esikuivattua, joka ei tahdo säilyä loppuun asti syömäkelpoisena kolmen hevosen kulutuksella ja haaskoon menee melkoinen määrä, ainakin aiemmilla kerroilla näin on käynyt. Suunnitelmissa on hakea ensin yksi paali testiin ja katsoa miten käy.