Perjantaina tein molempien hevosten kanssa ohjasajoa kentällä, koska kranion jälkeen pitäisi seuraava päivä päästä helpommalla. Molemmat hevoset olivat kranion jäljiltä ihan omia itsejään eikä suurempaa kompurointia ainakaan ollut havaittavissa.
Menin ensin Lissun kanssa, aloitettiin ihan vaan kiertämällä kenttää ja tekemällä muutamia pysähdyksiä. Sitten tehtiin päätyihin isot ympyrät, vaihdettiin suuntaa ja sama toiseen suuntaan. Kokeilin tehdä myös ratsastuskoulublogista jo selästäkäsin kokeilemaani harjoitusta, jossa tehtiin pitkän sivun lopussa iso voltti ja perään täyskaarto. Ja sama toisessa päässä. Sekin sujui oikein hienosti. Lopuksi mentiin ravia ympyrällä molempiin suuntiin niin, että ulko-ohja tuli käteen Lissun takapuolen ympäri. Mietin ensin, että mitähän se siitä mahtaa tykätä kun muutenkin säikkyy välillä kosketusta, mutta yllättäen se ei haitannut neitiä yhtään.
Tepan kanssa tehtiin samoja juttuja, se oli hieman hätäinen ja ihmeissään että mitä hittoa tässä nyt oikein tehdään, mutta hyvin saatiin harjoitukset tehtyä. Lopuksi juoksutin sitä ihan normaalisti liinassa molempiin suuntiin.
Bocu piti vapaapäivää, mutta sai jotain omia hepuleitaan ja kirmaili tarhassa sinne tänne ja esitti melkoista liitoravia aidan vierustaa pitkin. Sitten se sai villittyä Lissunkin mukaan riehumaan ja mä jo mietin, että noinkohan saa soitella kengittäjää lyömään irtokenkää, mutta onneksi monot pysyivät jalassa.
Lauantaina ratsastin ensin Lissun, mentiin aika kevyesti testaillen mikä on olotila. Kävely oli rentoa ja myös ohjastuntumalla askel pysyi yhtä pitkänä kuin löysin ohjin. Ravissa oli enemmän hakemista kuin normaalisti, tasapaino oli hiukan hukassa ja sitä Lissu mielellään korjaa lisäämällä vauhtia. Pidettiin tehtävät helppoina ja mentiin ravia isolla ympyrällä.
Tepan kanssa oli hiukan sama fiilis. Menin lampaankarvasatulalla, koska sillä tuntee hevosen liikkeet paljon paremmin. Tehtiin käynnissä ympyröitä ja pohkeenväistöä, joka alkaa muuten pikkuhiljaa onnistua paremmin ja paremmin. Ravissa tehtiin siirtymisiä käyntiin ja loivaa kiemurauraa, semmoinen lievä hortoilun tunnelma siinä kyllä oli.
Yhteenvetona voisi todeta että kuten Suvi etukäteen kertoikin, kranion jäljiltä voi tuntua muutamana päivänä että tasapaino on hieman hukassa. Molemmat hevoset kun ovat vinoja ja korjaavia toimenpiteitä on tehty, niin voihan siinä toki ollakin vähän sukat sekaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti