Vaan mitä tekee meikäläinen, ihastuu hevoseen kuvan ja videon perusteella, maksaa kauppasumman tuntemattoman ihmisen tilille toiseen päähän suomenmaata, tilaa hevoselle rekkakyydin läheiselle raviradalle ja istuu aamuyöllä raviradan parkkipaikalla kynsiään purren jännittämässä että millainen peto sieltä rekasta putkahtaakaan.
No, hyvinhän siinä kävi, mutta älkää lapset tehkö niinkuin minä teen vaan tehkää niinkuin minä sanon :)
Tarkoituksenani oli tosiaan vähentää treenattavien hevosten määrää yhteen, jotta aika ja jaksu riittäisi paremmin. Samalla mielessä kyti sama tauti kuin joka kevät; varsakuume. Että jos ostaisi/liisaisi/lainaisi/varastaisi jostain tamman jonka astuttaisi Vilskeellä.
Viimeistään tässä kohtaa olisi pitänyt ymmärtää pitää kaikki hevosenmyyntisivustot visusti kiinni, mutta tokihan niitä piti hiukan kurkata jotta tietää missä hinnoissa liikutaan jos sitten ehkä joskus mahdollisesti. Ja sitten sieltä pisti silmään 6-v kulomusta sh-tamma. Ei olisi pitänyt soittaa, mutta soitin kumminkin. Terve, täysipäinen, hyväajoinen. Just kuin meille tehty, nuorikin vielä niin varsomisvuoden jälkeen vielä paljon aktiivivuosia jäljellä. No, helkkarin kaukana, ei millään viittis ajella Ruukkiin noutamaan. Seuraavana päivänä FB:ssä ilmoitus kimppakyydistä Rovaniemi - Oulu - Seinäjoki - Tampere - Helsinki. Jos tämä ei ole merkki universumilta, niin mikä sitten?
Tässä välissä toki käytiin myös melkoinen vääntö isännän kanssa, kovasti perustelin hänelle miksi juuri tämä tamma nyt vaan pitäisi saada. Hän sanoi painavan sanansa, eli EI missään tapauksessa. Ja tuolla se Hilima nyt mutustelee heiniä tarhassa.
Pieni takapakki suunnitelmiin kyllä tuli, eli kaikenlaiset astutussuunnitelmat kiellettiin aivan täysin totaalisen ehdottomasti. No, mitenkäs se Mamba taas lauloikaan? "Vielä on kesää jäljellä..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti