Ensin paloi pinna kentän pehmeyteen. Alkuun kun hiekka oli ajettu ja tasoitettu, uskottelin itselleni että sade sen sitten tiivistää kivaksi. No, Vaulammillahan ei vettä nähty seuraavaan kuuteen viikkoon. Sitten sitä vettä tuli muttei se mitään auttanutkaan. Kaveri lohdutti että ei heilläkään alkuun, mutta kolmen vuoden päästä siitä tuli ihan hyvä. No ei ole aikaa odotella kolmea vuotta, joten eikun kitinä ja valitus pystyyn niin rakas siippani hommasi käden käänteessä lainaan pienen kaivurin, jolla näppärästi siirtyi hiekka kentältä mönkijän kärryyn. Ajelin ylimääräiset sitten tarhoihin ja siivottiinpa vielä lammen rantakin.
Välillä ehdin jopa ratsastamaan ja ihan pikkasen shoppailemaankin. Lissu sai FB-kirppikseltä liilat matkaratsastussuitset sopuhintaan. Kokeiltiin niitä kentällä ja kivasti meni. Sitten Milla haki ponin tarhastaan ja Lissu pimmastui niin, että laukkasi kiukuspäissään ihan oikeaa laukkaakin muutaman kierroksen! Ja minä kun luulin ettei se osaa laukata lainkaan.
Tepankin kanssa treenailtiin lähinnä kentällä illan jo pimennyttyä. Saatiin myös heposen murjoma Minttu taas mukaan remmiin, joten luvassa on helpotusta liikutuksen suhteen.
Ja jottei illat kävisi tylsäksi, laitoin kutomiani heijastavia ratsastusvillasukkia FB:n kirppikselle myyntiin. Kappas vaan, tunnissa oli kaikki kuusi paria myyty ja kuusi tilausta jonossa. Ja siitä tunnin päästä olin vastannut 17:lle etten voi ottaa enempää tilauksia vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti