DIY tallin tuunausta sekä heinäkatosprojekti

Sain vision miten tuunata tallin tarvikelaatikoita. (Sivuhuomautuksena: kun mainitsen sanan "visio", niin koko perheeni poistuu paikalta valoa nopeammin. Mene ja tiedä miksi.) Laatikot on hankittu Ikeasta, ikävä kyllä mustia ei ole enää saatavilla niin piti ostaa valkoisia kaveriksi. Olin miettinyt miten näitä saisi näyttämään yhtenäisemmiltä, joten keksin ruiskaista niihin tekstit harmaalla spraymaalilla. Suunnitelmissa on vaihtaa koko tallin sisustan väri harmaa - musta - valkoiseksi ehkä jo tänä kesänä mutta siitä sitten enemmän kun nämä jo aloitetut projektit on saatu valmiiksi.

Reunimmaiseen tulee vielä "heijastimet"

Heinäkatosprojekti on ollut työn alla jo useamman vuoden, mutta siihen saatiin tartuttua vasta pääsiäisenä. Vanha katos purettiin pois ja naapurin isäntä kävi kaivamassa pohjan auki uuden katoksen anturan valua varten.

Oli hauska seurata kuinka hevosen jumalaton ahneus menee heittämällä pelottavista asioista ohi, Hilima ja Lissu pistelivät sitkeästi päiväheiniä suuhunsa aidan vieressä vaikka kaivinkone mylläsi aidan toisella puolella.

Kun blogi on hiljaa niin akkaa viedään

Taas on menty niin että höyhenet pölisee. Koska talvi ei ota tullakseen, valmiiksi saadut projektit ovat poikineet uusia projekteja. Viikonloput on painettu aamuhämärästä iltahämärään tukka tuubilla.

Ensin paloi pinna kentän pehmeyteen. Alkuun kun hiekka oli ajettu ja tasoitettu, uskottelin itselleni että sade sen sitten tiivistää kivaksi. No, Vaulammillahan ei vettä nähty seuraavaan kuuteen viikkoon. Sitten sitä vettä tuli muttei se mitään auttanutkaan. Kaveri lohdutti että ei heilläkään alkuun, mutta kolmen vuoden päästä siitä tuli ihan hyvä. No ei ole aikaa odotella kolmea vuotta, joten eikun kitinä ja valitus pystyyn niin rakas siippani hommasi käden käänteessä lainaan pienen kaivurin, jolla näppärästi siirtyi hiekka kentältä mönkijän kärryyn. Ajelin ylimääräiset sitten tarhoihin ja siivottiinpa vielä lammen rantakin.

Välillä ehdin jopa ratsastamaan ja ihan pikkasen shoppailemaankin. Lissu sai FB-kirppikseltä liilat matkaratsastussuitset sopuhintaan. Kokeiltiin niitä kentällä ja kivasti meni. Sitten Milla haki ponin tarhastaan ja Lissu pimmastui niin, että laukkasi kiukuspäissään ihan oikeaa laukkaakin muutaman kierroksen! Ja minä kun luulin ettei se osaa laukata lainkaan.

Tepankin kanssa treenailtiin lähinnä kentällä illan jo pimennyttyä. Saatiin myös heposen murjoma Minttu taas mukaan remmiin, joten luvassa on helpotusta liikutuksen suhteen.

Ja jottei illat kävisi tylsäksi, laitoin kutomiani heijastavia ratsastusvillasukkia FB:n kirppikselle myyntiin. Kappas vaan, tunnissa oli kaikki kuusi paria myyty ja kuusi tilausta jonossa. Ja siitä tunnin päästä olin vastannut 17:lle etten voi ottaa enempää tilauksia vastaan.

Kilpajuoksua talven kanssa

Taas on yli viikko vierähtänyt, upeat syksyiset kelit pitävät meikäläisen aika vahvasti ulkosalla iltaan asti. Projekteja on saatu talven alta valmiiksi ja samalla keksitty lisää, saa nähdä miten tässä kilpajuoksussa käy, vieläkö vasara heiluu lumituiskussa.

Pikku Velmu-koira tilasi itselleen ja Ässälle pikavauhtia kopin tarhaan syömällä kotiteatterin syöttöjohdot kymmenen sentin pätkiksi. Mutta nyt on hieno koppi, selektiivilaseilla ja lämmön eristävällä eteisellä.

Viime viikolla saatiin lupa käyttää naapurin sänkipeltoa ratsastamiseen joten pikapikaa naputeltiin tukeista ja lankusta silta ojan yli. Perjantaina päästiin sitten kokeilemaan sillan kestävyyttä, Milla oli Bocun kanssa minun ja Tepan mukana. Käveltiin ensin kerran pellon ympäri, sitten ravattiin toinen kierros. Otin Tepan kanssa muutamat laukat vielä ja loppukäynnit tiellä.

Lauantaina Milla ja Bocu olivat pellolla minun ja Lissun henkisenä tukena, silta ylitettiin hienosti eikä avaralla pellolla käpsyttelykään saanut riehaantumista aikaan. Ravattiin myös kierros, joka meni alkuun ihan hyvin, mutta Bocun vaihtaessa laukalle Lissukin sai pienimuotoisia hepuleita. Se hyppäsi kuin esteen yli konsanaan ja otti muutaman laukka-askeleen, mutta kun olisin antanut sen jatkaa laukassa, se vaihtoi kuitenkin peitsille ja kipitteli menemään vähän miten sattuu. En reagoinut sen hessuiluun oikeastaan mitenkään ja muutaman loikan jälkeen jatkettiin hölköttelyä.
Tepan osalta lauantain liikutuksen hoiti Milla, joka höntsäili sen kanssa kentällä. Kenttä on upottavan pehmeä edelleen, koska luonnollisesti taivaalta ei ole tullut pisaraakaan vettä uusien hiekkojen levittämisen jälkeen. No, kuka oikeasti edes haluaa mennä kentällä jos vaihtoehtona on sänkkärillä kaahailu?

Sunnuntaina päästiin oikein koko orkesterin voimalla maastoon, kun Kirsi tuli ratsastamaan Lissulla, itse vedin jonoa Tepalla ja Bocu kipitteli Millan kanssa perässä.  

Viikonloppuna rakennettiin myös Boculle katosta ja projekti jatkuu paraikaa kun minua lukuunottamatta muu perhe on syyslomalla. Isot hevoset ainakin käyttävät omaa katostaan ahkerasti, toivottavasti myös Boculle kelpaa säänsuoja kun kelit huononevat.

Tiistaina kävin maastoilemassa Tepalla Millan ja Bocun kanssa. Aika nopeasti saa kipaista ratsaille töistä tultua jos haluaa valoisalla päästä vielä kotiinkin. Heijastimet kaivelin kesäsäilytyksestä jo viime viikolla.