Viikonlopun heppailut

Lauantain hevostelut aloitin Tepasta, toin sen talliin, harjasin, ja kas: ei takakenkää. Päätin kuitenkin että jotain pitää harrastaa ja menimme sitten kentälle vääntämään hetkeksi. Puolisen tuntia mentiin lähinnä käynnissä, jarrut kohdilleen, väistettiin pohjetta. Sitten soittamaan kengittäjälle, joka saatiin seuraavalle päivälle. Mylläsin tarhassa kuin kiinalainen riisipellossa ja löysin kuin löysinkin pudonneen kengän.

Milla ratsasti Boculla kentällä, tosin molempia näytti ötökkäarmeija piinaavan niin paljon, että enemmän se oli tasapainoharjoittelua kun kumpainenkin huiskivat kuin tuulimyllyt.
Bocu pääsi myös pesulle ja talliin nukkumaan päikkäreitä.

Lissulla oli ihme kyllä kaikki monot jalassa, vaikka näiden monsuunisateiden jäljiltä tarhat alkavat olla karmeassa kunnossa.

Olin katsonut Ratsastuskoulublogista valmiiksi harjoituksen jota ajattelin kokeilla. Monipuolinen perusratsastusharjoitus piti sisällään suuren voltin pitkän sivun päähän ja sen perään kulmankatkaisun. Ja sama toisessa päässä.
Aloitimme käynnissä ja ensialkuun Lissua kiinnosti vain taistelu kärpästen kanssa, se tikitti menemään selkä notkolla pää viuhtoen. Pikkuhiljaa se alkoi kuitenkin keskittymään ja pysymään tuntumalla. Se taipui ihan hyvin volteilla ja kulki suoraan suorilla urilla. Ongelmana oli taas askeleen lyhyys, koko ajan sai pyytää reippaasti eteen kunnon askelta. Tämä on edelleen suuri kehityskohde.
Välissä ravasimme ensin kenttää ympäri, jos Lissun antaa vaan mennä hölkätä, se menee vasemmassa kierroksessa ihan ok, mitä nyt välillä vauhti kiihtyy, oikeassa kierroksessa mennään pää vasemmalla sekä suorat että kurvit.
Seuraavaksi teimme tuota samaa harjoitusta ravissa. Siinä huomasi erittäin hyvin Lissun toispuoleisuuden. Vasempaan kierrokseen tehtävä onnistui alusta asti hyvin, mutta oikea suunta oli paljon vaikeampi. Aluksi ei meinattu edes saada ravia säilymään voltilla ja tahtirikkoja tuli paljon, pää nousi taivaisiin ja kääntyi vasemmalle, lapa kääntyi eteen. Loppua kohden saatiin tahti säilymään ja kun neiti pysyi kuulolla, ei kääntyminen tai suoristaminen tullut yhtään niin yllätyksenä.
Kiva harjoitus, seuraavaksi kerraksi katsotaan kokeiltavaksi joku muu harjoitus tuolta blogista. Pitäisi poiketa myös kirjastossa, joskus muinoin lainasin sieltä jonkun ruotsalaisen ratsastuksenopettajan kirjoittaman kirjan, jossa oli kivoja harjoituksia myös.

Sunnuntaille oli luvattu sadetta, kuten koko la-su yöksikin, joten hevoset olivat yön tallissa ja jäivät aamullakin sisään odottelemaan kengittäjää. 

Bocu laitettiin nyt viimeisen kerran idioottikenkään, seuraavalla kerralla laitetaan rengaskenkä. Kengitys meni hyvin ja kaviot ovat jo tosi hyvän näköiset.