Positiivista pöhinää

 Vuoden vaihtuessa on matkaratsastuspuolelle ilmaantunut positiivista pöhinää. Seuran uusi hallitus on päässyt toimintaan kiinni ja tiedotuspuoli on lähtenyt pyörimään hienosti. Hyvä pössis näyttäisi synnyttävän lisää kuhinaa ja kiinnostusta ja yhteydenottoja on tullut ympäri suomenmaata. Kyselyitä on tullut kilpailun kulkuun liittyen ja me vanhemmat konkarit olemme sitten vastailleet minkä olemme ehtineet. Aikoinaan kirjoitin lyhyen postauksen siitä, mitä kisapäivänä tapahtuu: matkaratsastuskilpailu pähkinänkuoressa.

Lissun kanssa treenaaminen on mennyt mukavasti, viime viikolla jumpattiin kentällä kahtena päivänä ja maastossa myös kahtena päivänä. Sunnuntaina tehtiin hikitreeni pellolla, lunta alkaa olla jo melko paljon. Milla oli kaverina kuvaamassa, on muuten jokseenkin hankalaa saada teini ensin ylös sängystä sunnuntaiaamuna ennen klo kymmentä saatika raahautumaan umpihangessa pellolla. Saattaa olla ettei vastaavaa sessiota kannata odotella ihan lähiaikoina tapahtuvaksi.

Tällä viikolla käytiin reippaasti pakkasen puolella, hevoset jäivät tiistaiaamuna talliin. Päivän aikana pakkanen laski ja päästiin Lissun kanssa työpäivän jälkeen lenkille. Molemmille lamput päähän ja menoksi. Ensimmäistä kertaa tiellä tuli auto vastaan pimeän aikaan ja Lissua hiukan hirvitti, mutta onneksi tuolla lähitiellä tulee yleensä vastaan vain naapureita jotka ovat tottuneet hevosten ohittamiseen. Tiekin on mukavan leveä, siinä mahtuu hevonen kyllä ripaskoimaankin kohdatessa joten saa hevosellekin mukavia opetustilanteita. Lenkistä ei tullut kovin pitkää, vain nelisen kilometriä mutta kokemuksellinen anti oli hyvinkin positiivinen. Myöskin sen osalta että päivän tallissa seissyt hevonen ei sekoillut normaalia erikoisemmin vaan hölkötteli kiltisti menemään.
Keskiviikkona otettiin rankempi treeni, ensin metsälenkki lähes umpihangessa, lunta on Lissu jo polveen asti. Tähän jatkoksi 4km hölkkäpätkä ja kävelyt päälle.