Kesäkuulumisia

Pitkän hiljaisuuden jälkeen pitäisi kirjoitella myös hevosten kuulumisia. Pitkin kevättä ja alkukesää napsin kuviakin touhuiluista mutta ei ollut muka aikaa kirjoitella.

Saatuani jollain tasolla toimivan lääkityksen fibromyalgiaani (sekä Kirsin potkiessa meikäläistä persiille) tammojen kanssa päästiin aika mukavaankin vauhtiin treenailussa, tosin vain tietä pitkin laiskuuksissamme. Alkukesän helteillä tuli harjoiteltua paljon myös lammessa lutraamista, vihdoinkin Lissulle sopi mennä veteen ratsastaja selässä eikä aina niin että joudun vetämään sen perässäni. Hilima suhtautuu hommaan paljon epäileväisemmin, etujalat voi kastaa jotta ylttyy vesiheiniin mutta takajalat pysyvät rannalla mahdollisen hukkumisen estämiseksi.

Hiliman varsotusprojekti jäi viime kesänä tyngäksi johtuen omasta sairastelustani, mutta tänä vuonna hommaan ryhdyttiin astetta vakavammalla asenteella ja kesäkuun lopulla poikettiin Ypäjän hevossairaalalla kiimakontrollissa ja Hilima reissasi heti seuraavana päivänä Vihtiin Vilskeen luokse.
Homma menikin sitten ihan lortosteluksi, 8 päivän aikana Vilske astui Hiliman 4 kertaa ja ilmeisesti vieläkin olisi maittanut, mutta tulehdusriskin takia ajateltiin että nyt saa jyystäminen jo loppua. 

19.7 oli kalenterissa uusi reissu Ypäjälle, jossa ultrassa näkyi pikkuinen rakkula. Vuorokausia kasassa suunnilleen 13, eli voisi vastata kyllä osumaa. Vielä tarvittiin uusi reissu jotta saadaan varmempaa tietoa tai ainakin komennus uuteen astutusreissuun.

Tänään käytiin sitten aamusella vielä pyörähtämässä Ypäjällä ja varsa siellä hiliman mahssa tosiaan kasvaa :) Alkio oli hieman oudon mallinen, soikea, joten käydään vielä kertaalleen varmuuden vuoksi tarkistuttamassa ettei siellä ole kaksosia jotka olisivat niin lähekkäin että näyttävät yhdeltä alkiolta.

Hyviä uutisia klinikalta!

Starttasimme aamulla 7:30 kohti Ypäjän Hevossairaalaa, Boculla oli aika kaviokuumeen kontrollikuviin. Paikalla olimme hyvissä ajoin joten ehdimme seisoskelemaan tyhjän panttina   klinikan käytävällä ja Bocukin ehti pummaamaan leivänpalan klinikan hoitsulta.
Ensin käveltiin ja juostiin käytävää päästä päähän,  se meni ihan hyvin, ei huomauttamista. 
Sitten mentiin röntgenhuoneeseen, jossa ensin haisteltiin vähän paikkoja (Bocu siis, en minä) ja asetuttiin paikoilleen puulaatta etukavion alle. Sitten sovitettiin taustalevy jalan vastapuolelle, siirrettiin kamera viereen ja piip, otettiin kuva. Sitten sama toisinpäin ja valmista tuli. Jälleen 10 pistettä käytöksestä (ja leivänpala hoitsulta), kuvat otettiin tälläkin kertaa ilman rauhoitusta ja edes oven takana juoksutettu toinen hevonen ei saanut hermoilua aikaiseksi.

Kaviot ovat kasvaneet hyvin ja hyvään suuntaan, ollaan jo puolessavälissä kaviota uuden kasvun kanssa. Röntgenkuvissa näkyy onteloa alareunassa n. 2 cm matkalla, mikä kuuluu taudinkuvaan. Kavioluun asento on kuvissa hyvä.
Aikaa ensimmäisestä käynnistä on nyt kolmisen kuukautta, klinikalla tehdyn kengityksen jälkeen seuraava oli kuuden viikon jälkeen ja seuraava on nyt viikonloppuna.

Tässä kuvat järjestyksessä, ensin ensimmäisen kerran kuvat ja alla tämänkertaiset:

Jatkohoitona edelleen kengitys idioottikenkään, ruokinta saa pysyä samana ja ratsastaa voi 45min päivässä käyntiä ja pieniä ravipätkiä. Kun kasvurengas on kasvanut kokonaan pois, siirrytään rengaskenkään ja normaaliin liikuntaan. Kengittää pitää 5-6 viikon välein.

Kaiken kaikkiaan hyvä reissu, voidaan huokaista jo vähäsen.

Kysäisin eläinlääkäriltä onko hän törmännyt sellaiseen, että rokotuksella olisi jotain tekemistä kaviokuumeen kanssa, ei ole kuulemma tullut vastaan, mutta sanoi ettei sitäkään mahdollisuutta sulkisi pois koska kaviokuumeen synty on usein arvoitus.

Bocun kaviokuume

Ypäjän Hevossairaalassa. Totiset on ilmeet.

Maanantai-iltana kun hain hevosia sisään, huomasin Bocun ontuvan oikeaa etujalkaansa. Tutkailin sitä käytävällä mutta en löytänyt mitään ihmeellistä, ei turvotusta eikä reikiä tms. Tiistaiaamuna olikin sitten selvempi oire, oikea etukavio oli sisäsivulta selkeästi lämmin ja siinä tuntui pulssi. Ensimmäisenä mieleen tuli kaviokuume, mutta koska toisessa jalassa ei tuntunut pulssia, mietin josko sille olisi tulossa paise. Viikonloppuna nimittäin se kolhi itseänsä kun isäntä oli päästämässä sitä karsinaan ja minä muistutin ottamaan riimun pois, isäntä nappasi uudestaan riimusta kiinni ja poni pelästyi ja hyppäsi superhessuloikan takaperin kiertäen. Ajattelin, että tässä hässäkässä se on hyvinkin voinut kolhia kavionsa. Varasin heti klinikka-ajan keskiviikolle Ypäjän hevossairaalaan.

Keskiviikkona lähdimme aamusta ajelemaan Bocu kyydissä Ypäjälle, jossa eläinlääkäri katsoi liikkeet ja ponin etujalat röntgenkuvattiin. Bocu sai kehuja kunnostaan, ei ollut yhtään liian lihava ja myös käytöksestään, kuvat otettiin ilman rauhoitusta.

Kuvista sitten paljastuikin ikävä yllätys, kaviokuumehan se sitten kuitenkin oli. Kavioluun rotaatio oli 12 astetta, mikä on aika huono juttu. Kuulemma ennen vanhaan yli 10 asteen rotaatiot tarkoittivat automaattisesti tappotuomiota mutta nykytietojen valossa hevosen kivuliaisuus/kivuttomuus vaikuttaa myös asiaan. Bocuhan antoi nostella jalkoja ihan hyvin ja liikkuikin ihan hyvin, tässä vaiheessa se ontui enää ravissa.

Hoito-ohjeeksi saatiin sairaskengitys sekä kipulääkitys. Kolmen kuukauden päästä pitäisi käydä kontrollikuvissa ja sen jälkeen saa alkaa liikuttaa selästä käsin, siihen asti saa taluttamalla tehdä lyhyitä lenkkejä. Ostimme mukaan myös Formula 4 Feet -kivennäistä joka on kuulemma hyväksi kavio-ongelmaisille.

 

Onnistuinpa ottamaan kuvan jossa pää peittää
koko muun ponin. Tässä ollaan
kengityspajalla.

Koska hevossairaala on samassa rakennuksessa kengityspajan kanssa, saimme mukavasti sovittua että tekevät siellä vielä sairaskengityksen samaan syssyyn. Talutin Bocun pajalle ja ilmestymisemme oviaukosta sai aikaan välittömän ”oiiiii! ihana!” –reaktion opiskelijoiden keskuudessa. Heillä ei kuulemma juurikaan käy tällaisia pikkuasiakkaita. Koska sairaskengityksiäkin pajalle tulee harvakseltaan, kerääntyivät opiskelijat katsomaan kengitystä käytyään ensin tarkastelemassa röntgenkuvia ja eläinlääkärin antamia kengitysohjeita.

Kengitys meni hyvin, mikä omalta osaltaan kertoo ettei Bocu-parka sentään kärsi mitenkään älyttömän kovista kivuista. Bocu sai jalkaansa ns. idioottikengät eli sen omat kengät muotoiltiin ja lyötiin väärinpäin paikalleen. Näin saatiin paine pois kavion kärjeltä, mikä on se kipein paikka. Seuraava kengitys tehdään kuuden viikon päästä. Näillä keinoilla kavioiden pitäisi parantua kavion kasvaessa ja jossain vaiheessa voidaan siirtyä normaaliin kengitykseen.

Syytä yhtäkkiselle kaviokuumeelle on hankala löytää, oikein mikään ei sovi kuvioon. Poni on kuitenkin sopivassa lihavuuskunnossa eikä saa väkirehuja. Toki voihan heinässä olla ollut sokerisempi erä, joka on ongelmat aiheuttanut. Toistaiseksi ainakin Bocu saa heinänsä liotettuna ja ostimme klinikalta mukaan myös Formula 4 Feet –kivennäisvalmistetta tukemaan paranemista.

Tiistai-iltana mieleeni juolahti hassu yhteensattuma, sekä kesällä kun Boculla oli edellisen kerran ongelmia kavioiden kanssa että nyt tällä kertaa poni on saanut rokotuksen joitain viikkoja aiemmin. Bocua ei ole meillä ollessa rokotettu ennen kuin viime kesänä ja silloin alkoivat ongelmat ensimmäisen kerran. Outo yhteensattuma kerta kaikkiaan.

Sen verran jäi vaivaamaan tuo rokotuksen yhteys asiaan, että kysäisin sitä hevosmiesten tietotoimistosta eli ht:netistä. Kas kummaa, sieltä löytyi muutama kohtalotoveri (ja yllättävän vähän kettuilua).

Keskiviikkoaamuna kaviot olivat lämpimät, mutta en löytänyt enää pulssia. Sama homma illalla ja torstaiaamuna. Perjantaiaamuna kaviot olivat jo normaalin viileät. Hyvältä näyttää ainakin toistaiseksi.