Lauantaina herätys oli 5:30, Hilima-parka oli vielä umpisen unessa kun menin viemään hevosia tarhaan. Pikaisen aamupalan jälkeen maskit naamaan itselle ja Tommille. Seuraavaksi sulloin 3/4 perheestäni täpötäyteen autooni klo 7 ja ajaa hurautimme kisapaikalle. Mukaan avuksi lähtenyt Kirsi ei enää mahtunut autoon, joten hän ajeli perässä omalla autollaan. Hyvä niin, sillä Kirsin autoon tungettiin vielä grilli ja mikro.
Toni ja Tommi virittelivät buffetin käyntiin, minä ja Kirsi saimme kansliahommat alulle ja aloimme odottelemaan ensimmäisiä ilmoittautuvia.
Päivä pyöri kuten kisapäivät aina ja onneksi luokkien lähtöaikoja oli venytetty, ruuhkia ei juurikaan päässyt muodostumaan ja pari ensimmäistä maaliin tullutta luokkaa saatiin kerralla valmiiksi kun eri luokista ei tullut ratsastajia sekaisin maaliin. Tämä helpottaa Equipen käytössä huomattavasti ja luokkien pisteet saatiin heti luokan loputtua laskentaan.
Ja sitten, ne pisteet. Olin niiiiin psyykannut itseni että näissä kisoissa pisteiden laskuun otetaan riittävästi aikaa jotta voidaan tehdä tuplatarkistus ettei virheitä tule. Noh, yhden luokan kohdalla toimihenkilöihin iski jonkinlainen kiirepaniikki ja tuomarit alkoivat laskea pisteitä. Siinä tohinassa sitten heillä jostain syystä vaihtui tuloslappu kesken kaiken ja kirjasivat muutaman keskinopeuden väliaikatulosten lapusta. Tulokset saatiin onneksi korjattua heti, mutta mitä opimme tästä? Ensi kerralla lukittaudun tuloslappujen ja pistelaskukaavakkeiden kanssa vaikka vessaan.
 |
| Kuvaaja: Seija Louko |
Tänä vuonna väki oli kiitettävästi panostanut pukeutumiseen ja mitä hirveämpiä kummajaisia kulki pitkin kisareittiä.
Vain yksi peruutus, yksi keskeytys varusterikon takia ja yksi lopputarkastuksessa hylätty ratsukko. Ei pisaraakaan vettä koko päivänä, tyytyväisiä ratsukoita ja iloisia huoltojoukkoja. Hyvä kisapäivä kertakaikkiaan. Ei muuta kuin paperit kasaan ja numerolappuja pyykkäämään uusia kisoja varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti