Anna mun kaikki kestää

Eilen oli perjantai 13. päivä. Luulin päässeeni siitä helpolla kun pääsin kotoa tankille asti pelkällä pyhällä hengellä. Nimittäin töistä lähtiessäni auton mittari ilmoitti että rouvalle olisi n. 10 kilometriä matkaa jäljellä kunnes menovesi loppuu. Piti poiketa matkalla (siinä 10 kilometrin kohdalla) tankkaamassa, mutta hups vaan ajelin kotiin asti. Sieltä kun lähdin takaisin bensa-asemalle päin, mittari näytti että nyt olisi sitten 0 km jäljellä. Mutta niin vaan puksuteltiin 8km tankille.
Hevosillakin oli kaikki kunnossa ja iltatalli meni ok. Perjantai 13. päivästä selvitty, jees. Tai niinhän mä luulin.

Tässä kohtaa on siivottu jo puoli tuntia, loimet ja
muut isommat kamat odottavat pesua pihalla.

Tänään aamulla kun pimeässä kävelin pihan yli talliin, tuli ovella semmoinen kumma tunne. Aivan kuin kaikki ei olisi ihan niinkuin pitää. Avasin sitten tallin oven ja heti oven takaa kurkkasi Tepan naama yhtä iloisena kuin aina. Laitoin valot päälle ja voi sitä hävityksen kauhistusta. 
Selkeästi aikaa oli vietetty useampi tovi tutkien kaikkea mitä pikku karvaturvan eteen nyt sattuikaan tulemaan. Onneksi meillä ei säilytetä tallin puolella ruokia (no Bocun heppanamit oli syöty melkein pusseineen päivineen) eikä mitään terävää tai muuten vaarallista.
Lissun loimet oli levitetty lattialle ja paskottu ja pissattu päälle. Mutta miksi se kallein sadeloimi ja miksi piti pissata sisäpuolelle? Harjalaatikot oli levitelty lattialle, varmaan 15  viiden euron harjaa sikin sokin, mutta ainoa joka oli sotkettu hokeilla päälle oli se 20 euron Stübbenin luxusharja. Ymmärtääkö nämä turrikat niinkuin hintojenkin päälle vai onko niillä joku sisäinen tutka? Oven pielessä ollut Ikean kassi oli käännetty ylösalaisin ja kaikki siellä olleet hevoskirpparille menossa olevat tavarat oli huolellisesti inventoitu ja ripoteltu paskan sekaan. Ja miksi helkkarissa piti paskoa myös mun lampaantaljoista tehdyn rekivällyn päälle?
Myös suolasäkki oli kaadettu koko sotkun päälle ja ilmeisesti sitä oli myös syöty ja syödessä oli tullut jano, koska vesihana oli myös avattu. Siis mikä helkkarin fakiiri tämä hevonen oikein on? Onneksi letkun päässä on pistooli, joten se oli vaan tip-tip-tiputellut jokusen litran vettä pitkin lattiaa. Karsinaan ei oltu päästy takaisin janoa sammuttamaan koska karsinan ovi oli laitettu sieltä poistuessaan takaisin kiinni. !!!! Ja mainitsinko että meillä on karsinoissa aika raskaat liukuovet?

Joka toisen loimeen pissii, antaa sitten
omansa tilalle.

Päivemmällä kaiken siivoamisen ja pesemisen jälkeen menin sitten Lissulla ratsastamaan kentälle. Kyllä kuulkaa viereisessä metsässä ja pellolla koiran kanssa lumikengillä kävelevä metsästäjä saa Neiti Pitkäsääreen liikettä. Mä jo pelkäsin että sen pullahtaa silmät ulos kuopistaan kun mennä toljotettiin vähän miten sattuu. Itse olin myös kuin rautakangen niellyt kun odotin että koskahan tuo kaksikko bongaa jäniksen. Kuitenkin ratsastus meni aivan siedettävästi ja mikä on hauskaa, selkännousu onnistuu aina vaikka missä tilanteessa. Koska leivänpala.

Tepan kanssa oli tarkoitus lähteä liikkeelle kauppareissun jälkeen, mutta koska ostin jossain ihme mielenhäiriössä paitsi lapsille myös itselleni murtsikkasukset, piti niitä toki lähteä testaamaan. Ehkä olisi pitänyt perehtyä enemmän sellaisiin käsitteisiin kuin pito ja voitelu jne, koska sukset lipsuivat joka potkulla lähes saman verran takaisinpäin kuin mitä oli tarkoitus edetä. 2 kilometrin lenkin jälkeen olin niin hapoilla että Tepa sai samantein vapaapäivän.