Tälle lauantaille olikin tarjolla erityisen mukavaa ohjelmaa kun suuntasimme Kaijan kanssa aamusta Ypäjälle koulutuspäivään. Kouluttajana oli Ruotsin matakaratsatusmaajoukkueen eläinlääkäri, FEI Vet 4* Official Endurance Veterinarian Mia Svensson.
Ensin käytiin läpi hevosen fysiologiaa ja mitä hevoselle tapahtuu rasituksen lisääntyessä, mm. miten syntyy lämpöhalvaus, miten metaboliset muutokset etenevät ja miten näitä vältetään/vähennetään/hoidetaan.
Hevosessa on nestettä 0,55-0,77l/kg ja tästä määrästä hukkuu rasituksessa jopa 15l/h. Ensimmäiset 2 tuntia neste otetaan solujen ulkopuolelta, tämän jälkeen solujen sisäpuolelta, joka taas johtaa veren määrän vähenemiseen. Tämä taas johtaa siihen, että pintaverenkierto vähenee, jolloin lämmön poistuminen vähenee. Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen ja huolellisella viilennyksellä ja juottamisella vähennetään tuota oravanpyörää. Järkeenkäypää, eikö totta?
Luennossa käytiin läpi myös hevostarkastus ja mitä tulee ottaa huomioon, milloin metaboliset muutokset ovat niin pitkällä että hevonen pitää hylätä ja missä vaiheessa tarvitaan eläinlääkärin hoitoa. Myös juoksutuksia katsottiin videolta ja arvioitiin liikettä.
Lounasta syötiin ravintola Ratsumestarissa ja hyvää olikin!
Lounaan jälkeen ajettiin Haimi-hallille, jonne saimme kaksi pitkähermoista suomenhvostammaa demohevosiksi. Näiden kanssa harjoiteltiin hevostarkastusta ja miten sen saa tehtyä hyvässä järjestyksessä aikaa säästäen.
Kaiken kaikkiaan mukava päivä, vaikka
luento olikin tarkoitettu pääasiassa eläinlääkäreille, se oli hienosti suunniteltu
niin että myös me toimihenkilöt pysyimme kärryillä mistä puhutaan.
Otin itseäni niskasta kiinni ja ratsastelin Hilimalla pitkästä aikaa kentällä. Pohja ei ollut kovinkaan hyvä, epätasaiselle pohjalle tuli lumi päälle ja sitäkin aika vähän. Jäätä ei onneksi ole, peräpää kentästä jopa hiekalla joka on osittain jopa irtonaista.
Ihmeitä ei siis saanut tehtyä, mutta pääosin käynnissä herkistelyä pysähdyksillä sekä taivuttelua. Ravia keskiympyrällä, sen mitä siinä nyt pystyi.
Ratsastajalta vaan loppui ikävä kyllä virta jo reilun puolen tunnin jälkeen, lihakset olivat aivan loppu. Pitäisi taas jaksaa mennä lääkäriin, mutta ajattelin josko vielä vähän sinnittelisi noiden sydänlääkkeiden kanssa jotta edellisiin kokeisiin tulisi selvä väli.
Hetkellistä reipastumista lukuunottamatta hepat ovat liikkuneet vain metsäpoluilla pari kertaa viikossa. Hyväähän se kiipeily tekee, mutta ei sitä oikein treenaamiseksi voi kutsua.
Tämä onkin ensimmäinen vuosi aikoihin kun havahduin etten ole kisakalenteria ajatellutkaan sillä silmällä että ottaisin osaa muuten kuin toimihenkilönä. Toki riittäähän sitä tekemistä niinkin, hevoset tuskin kisaamista kaipaavat. Kisakalenteri näyttää kyllä mukavan täydeltä, seurat ovat aktivoituneet kivasti järjestämään kisoja.
Vuosi on siinäkin suhteessa erikoinen, että tulin valituksi seuran puheenjohtajaksi, joten silläkin saralla kyllä aktiviteettia riittää. Aloitusvuodeksi osui kyllä onneksi helppo vuosi kisamielessä, mutta taas sääntömuutosten ja muun säätämisen vuoksi riittää kyllä stressattavaakin.
Seuran kisavuosi alkaa vasta huhtikuulta, mutta sitä ennen käymme Minnan kanssa Oulun seutuvilla pitämässä starttikurssia sekä harjoituskisoja maaliskuussa, helmikuussa on jo ensimmäinen starttikurssi Lounais-Suomessa.
Lajikomitea on myös vaihtumassa, ensi maanantaina on SRL:n hallituksen kokous jossa uusi komitea vahvistetaan. Ehdokkaita on ollut mukavasti ihan uusia ja kuitenkin lajin parissa aktiivisesti toimivia osaajia. Itselläni on vahva usko että vihdoinkin alkavat asiat luistaa myös sillä saralla, toivotaan etten pety kovin paljoa.
